Sukuvaakuna

Käyttöoikeus: 

Vaakunaa saa käyttää vain Komulaisten sukuseura ry:n luvalla.

Vaakunaselitys: 

Mustalla kilvellä hopeakyntinen ja -kielinen, vasemmalle katsova kotka, sekä aaltokoroinen tyviö, kaikki kultaa; tyviössä musta, vasemmalle avautuva hevosenkenkä. Pistokypärä. Kypäräpeite vihreää, vuoripuoli kultaa. Lakipunos kultaa ja vihreää. Kypäräkoriste jännitetty, ylöspäin ampuva jousi kaikki kultaa, paitsi jousen jänne, sekä nuolen kärki ja sulat hopeaa.

Aiheen perustelu: 

Komulaisten suku on nykytiedon mukaan lähtöisin Etelä-Savon maakunnasta (musta-kultainen kilpi). Komulainen sukunimi (Komu) on variantti ortodoksisesta pyhimyksestä Pakhomios. Alkuperältään Pakhomios on ollut kreikannos muinaisegyptiläisestä nimestä Pakom, Pahom joka oli tarkoittanut kotkaa (kotka).

Kilven kotka katsoo vasemmalle, Itään nimen synnyinseuduille suojellen levitetyin siivin suvun onnea (kotka). Ensimmäisissä asiakirjoista, joissa Komulainen suku havaitaan, on suku kirjoitettu ruotsalaisittain Comulain (vasemmalle avautuva hevosenkenkä). Hevosenkenkä tuo myös suvulle onnea (vasemmalle avautuva hevosenkenkä).

Kypäräkoriste korostaa suvun alkuperää Etelä-Savoa (kärkijousi). Kultavihreä kypäräpeite ja lakipunos kuvastavat maanläheisyyttä, sekä Kainuun suurta sukuhaaraa. Vaakunakokonaisuudessa värit musta-kulta-vihreä kuvastavat suvun kahta maakunnallista pääsukuhaaraa Savoa ja Kainuuta.

Vaakunan on suunnitellut Arto ja Eero Komulainen, sekä piirtänyt Arto Komulainen vuonna 2010.

Komulaisten sukuseuran omistama vaakuna on merkitty Suomen Heraldisen Seuran vaakunarekisteriin 17.12.2010 numerolla 1627

(Teksti teoksesta Sukutietoa Komulaisista, 2010, luku 6).